Tynnyrisaunan löylyissä

Meripäiväkirja

Päivä 6, 19.7.2018, Nauvo-Velkuanmaa (Vaihela)

Nostettiin purjeet heti Nauvosta lähdettyämme, mutta aikamoista kitkuttelua oli tuulettomalla kelillä yrittää päästä eteenpäin. Alkoi olla miehistöllä vähän väsyneitä juttuja merikarttaa tutkiessa, vissiin tuo helle teki tehtävänsä…

Juututtiin tyveneen näillä main.

Päätimme pysähtyä Velkuanmaan saaren vierasvenesatamaan, jotta moottorimarssi ei olisi venynyt pitkäksi. Paikasta jäi vähän ristiriitainen fiilis. Laituri kyllä oli uusi ja jyhkeää tekoa, rannassa uudenkarhea vesivessa ja tynnyrisauna, jossa kävimme löylyttelemässä.

Mutta rakennusromppeita lojui pitkin kallioita ja paikasta huokui keskentekoinen fiilis. Tynnyrisaunasta kuljettiin venelaiturin tikkaille uimaan, mikä oli vähän hassua. Rantaan on kuulemma ajettu valtavat määrät hiekkaa, mutta uimaan sieltä ei voi mennä, sillä ranta syvenee heti todella jyrkästi. Ei siis mikään pikkulasten ranta. Naapuriveneen pariskunta kertoi, että aikuisellekin teki tiukkaa päästä ylös syvältä.

Saarella on monet vaiheet kokenut saaristohotelli Vaihela, jossa piipahdimme hoitamassa satamamaksun ja saunan varauksen. Ja Musa lampaita silittelemässä.

Hotellin punamultainen pihapiiri oli siisti, mutta itsellä pisti puutarhaihmisenä silmään se, kuinka paljon tuijia istutuksissa oli käytetty. Sinällään kivan näköistä, mutta soti perinteisen saaristolaismaiseman kanssa. Myös vieraslaiturin rannassa oli tuija- ja pensasangervoistutuksia.

Ravintolan listalla olisi ollut muun muassa ahvensoppaa, etanoita, vuohenjuustoleipiä ja karitsaa, mutta meillä oli veneellä uusia pottuja, Nauvosta napattua lämminsavustettua lohta ja muutama kantarelli. Päädyimme perinteisiä herkkuja nauttimaan Rebeccan sitloorassa, auringonlaskua ihaillen.

Summa summarum: 25 euron satamamaksu ja 20 euron satamamaksu oli yläkanttiin palveluihin nähden. Hattua haluan nostaa ja tsemppiä toivottaa jokaiselle saariston yrittäjälle, mutta itse olen enemmän perinteisen saaristomeiningin ystävä (ja siksi Jurmon, Utön, Nötön ja Aspon kaltaiset ulkosaaret ovat omia sydämen paikkoja).

Helteisen päivän ilta hehkui värejä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s